Kehityksellinen kielihäiriö
Oletko ihmetellyt lapsesi ilmaisukyvyssä erilaisuutta toisiin lapsiin verrattuna? Puuttuuko puhe kokonaan vai onko puhe epäselvää? Onko puheen ymmärtämisessä vaikeutta? Onko lapsesi kömpelö, arka, vilkas, keskittymiskyvytön, hiljainen, vetäytyvä? Onko kouluikäisellä lapsellasi ongelmia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa?
Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti. Siihen voi liittyä myös edellä mainittuja liitännäisoireita kuten kömpelyyttä, tarkkaavuuden häiriöitä tai haasteita sosiaalisissa taidoissa.
Kehityksellinen kielihäiriö (englanniksi DLD developmental language disorders), josta käytetään myös vanhempia nimiä, kuten kielellinen erityisvaikeus, dysfasia tai lyhennettä SLI (specific language impairment). Katso täältä kielihäiriön Käypä hoito -suositus ja Wikipedia.
Perustietoa
Kehityksellinen kielihäiriö koskettaa Suomessa n. 270 000 henkilön elämää. Sitä esiintyy keskimäärin yhdellä lapsella 14:sta. Jos vähintään 3-vuotiaan lapsen hidasta kielenkehitystä ei voida selittää kuulon alenemisen, yleisen älyllisen kehityksen jälkeenjääneisyyden, puhetta estävän motorisen häiriön tai tunne-elämän ongelmien pohjalta, päädytään Kehityksellinen kielihäiriö -diagnoosiin.
Sen aiheuttavia taustamekanismeja ei tunneta vielä riittävästi, mutta häiriön arvellaan johtuvan aivojen toimintahäiriöstä. Myös perimällä voi olla merkitystä. Esiintyvyydestä lapsuuden jälkeen on niukasti tutkimustietoa, mutta mitä laaja-alaisempi häiriö on 4 vuoden iässä, sitä todennäköisemmin se näkyy vielä koulu- ja aikuisiässä, esim. lukivaikeutena. Jos on ilmeistä, ettei lapsi selviydy peruskoulun oppimäärästä 9 vuodessa, hänellä on oikeus 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen.
Vanhemmat tai muu lähiympäristö eivät voi aiheuttaa kehityksellistä kielihäiriötä, mutta voivat olla paljonkin avuksi haittojen minimoimisessa. Vanhempien varhainen neuvonta, ohjaus ja sitoutuminen aktiiviseen osallistumiseen on tärkeää tukitoimien rinnalla.
Kuntoutus
Tukitoimet lapsen arjen toimintaympäristössä tulee aloittaa heti, kun on herännyt epäily kielellisen kehityksen viiveestä tai poikkeavuudesta. Jokainen lapsi, jolla on todettu Kehityksellinen kielihäiriö, tarvitsee kuntoutusta.
Kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi puheterapia ja toimintaterapia sekä päiväkodissa integrointi pienryhmään. Mitä aikaisemmin kuntoutus aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on kehittyä ja oppia.
Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot ovat usein tarpeen, ja ne voi aloittaa jo itse kotioloissa ennen yksilöityjen ohjeiden saamista. Esimerkiksi Papunetin kuvien, ja tukiviittomien käyttö helpottavat kommunikoimista lapsen kanssa ja vähentävät puheen ymmärtämisen ja ilmaisun vaikeuksiin liittyviä seurauksia, kuten käyttäytymisen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ongelmia.
Muista kuitenkin, että jokaisen lapsen puhe ja kieli kehittyvät yksilöllisesti ja eri tahtiin.
Seuraavana odotettavissa olevat kehityksen vaiheet.
Tietyn iän alla kuvatut taidot kehittyvät kyseisen ikävuoden aikana.
Alle 1-vuotias
- suuntautuu ja reagoi ääniin, käyttää ilmeitä ja eleitä, ääntelee eri tavoin, jokeltelee tavuin (esim. ma-ma, tä-tä), reagoi omaan nimeensä, etsii katseella tutun esineen, leikkii tutkien ympäristön esineitä ja asioita
1-vuotias
- ymmärtää puhetta huomattavasti enemmän kuin tuottaa, noudattaa lyhyitä, yksinkertaisia ja konkreettisia ohjeita, kuten "Tule tänne", osoittelee ja nimeää esineitä, jäljittelee muiden ihmisten puhetta, käyttää eleitä, tuottaa ensimmäiset sanansa, sanahahmot voivat olla puutteellisia ja epäselviä, sanavarasto alkaa kasvaa
2-vuotias
- ymmärtää yksinkertaisia ohjeita, kuten "Anna äidille pallo", ymmärtää keskimäärin noin 200 sanan merkityksen, ilmaisee itseään yksittäisin sanoin ja lyhyin lausein, tuottavassa sanavarastossa yksilöllistä vaihtelua, ääntäminen voi olla epätarkkaa, leikkii symbolista leikkiä, esimerkiksi leikkii juovansa mehua tyhjästä kupista
3-vuotias
- ymmärtää konkreettista arkikieltä ja lyhyitä kaksiosaisia ohjeita, alkaa omaksua ensimmäisiä käsitteitä kuten perusvärejä, erottaa toisistaan ison ja pienen jne., tuottaa monisanaisia lauseita, käyttää ilmaisussaan käsky-, kielto- ja kysymyslauseita, kielioppi kehittyy, mutta ns. omat taivutusmuodot vielä tavallisia, puhe on tutuille ihmisille pääasiassa ymmärrettävää, äännevirheet vielä tavallisia, opettelee yhteisleikkiä muiden lasten kanssa
4-vuotias
- ymmärtää tavallista arkipuhetta ja useampiosaisia ohjeita, hallitsee kielen perussäännöt: muodostaa lauseita ja taivuttaa sanoja useimmiten oikein, käyttää sivulauseita, kerrontataidot kehittyvät, käyttää runsaasti eri sanaluokkien sanoja, käsitteistö laajenee ja tarkentuu, puhe on vieraammallekin kuulijalle pääasiassa ymmärrettävää, leikkii yhteisleikkejä ikätovereidensa kanssa
5-vuotias
- hallitsee vuorovaikutuksen perustaidot: kuuntelee toisten puhetta, vuorottelee ja esittää kysymyksiä, ymmärtää ja käyttää kieltä monipuolisesti ja sujuvasti, monipuolinen sanavarasto, äännevirheitä voi vielä esiintyä, erityisesti /l/-, /s/- ja /r/- virheet yleisiä
Jos lapsen kehitys poikkeaa oleellisesti näistä, ole yhteydessä neuvolaan.
Tietoa ja vertaistukea on saatavilla Kielipolun toiminnasta.
Vertaistukea
Kielipolulla on oma Kielipolun vertaistuki- WhatsApp-ryhmä, johon voit liittyä. Laita liittymispyyntö p. 050 552 0101. Kielipolulla on myös kaupunkikohtaiset WhatsApp-ryhmät.
Tule seuraamaan sivujamme myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa!
